Aavikoilta puuttuu vesi, joka on tunteen universaali symboli. Siksi aavikosta uneksiminen edustaa äärimmäisen tunnekuivuuden tilaa.
Aavikolla vaeltaminen viittaa siihen, että tunnet itsesi täysin eristyneeksi, inspiroitumattomaksi tai vailla tunnetukea. Se voi myös edustaa välttämätöntä ‘näkyjen etsintää’ — vaikeaa mutta puhdistavaa matkaa, jolla riisut häiriötekijät löytääksesi todellisen itsesi.